Liito-orava-LIFE on ympäristön kestävyyttä edistävä laaja hanke, joka pyrkii parantamaan liito-oravan suojelutasoa Euroopassa. Kaikkiaan hanke kestää 6,5 vuotta ja siihen osallistuu peräti 18 kumppaniorganisaatiota Suomesta ja Virosta.
Liito-oravien suojelu on aiheuttanut runsaasti jännitteitä maankäytön parissa. Jännitteiden ja puutteellisen dialogin seurauksena, tai niiden taustalla, on usein se, että osapuolet eivät ymmärrä toisiaan. Tämän taustalla voi löytyä riittämätön suunnittelu tai tekemättä jäänyt riskianalyysi. Nämä haasteet voivat johtaa siihen, että luontoa ei huomioida riittävästi tai metsien käytön muut tavoitteet jäävät paitsioon.
Inclusin rooli Liito-orava-LIFE-hankkeessa on keskittynyt talousmetsä-toimenpiteeseen, jonka tavoitteena on liito-oravan suojelun ja metsänomistajien tavoitteiden yhteensovittaminen. Tähän Inclus on osallistunut tarjoamalla hankkeelle osallistavan työkalun ja avoimen prosessin talousmetsien toimenpidesuunnitelmien ja niiden ympäristöriskien arviointiin. Liito-orava-LIFE-hankkeen projektipäällikkönä toimii Eija Hurme Metsähallituksen Luontopalveluista.
“Inclusin osallistava työkalu otettiin käyttöön käytännön toiminnan helpottamiseksi. Tavoite oli suunnitella suuren, moniammatillisen osallistujajoukon kanssa metsien käytön ja liito-oravan suojelun yhdistämistä todellisilla talousmetsäkohteilla. Laajan materiaalin arviointiin sekä prosessin avoimuuteen tarvittiin uusia mutta käytännöllisiä keinoja.”
Eija Hurme, Metsähallitus Luontopalvelut
Eriävien näkemysten tunnistaminen ja huomiointi
Yhteistyö Inclusin kanssa alkoi talousmetsä-toimenpiteen käynnistymisen myötä syksyllä 2018 ja jatkui sen valmistumiseen saakka loppuvuodelle 2021. Hurme toteaa, että eri alojen ammattilaisten osallistaminen ja eriävien näkemysten tunnistaminen oli tärkeässä osassa toimenpidesuunnitelmien valmistelussa.
“Toimenpidesuunnitelmien valmistelu talousmetsäkohteille tehtiin hankekumppaneiden yhteistyönä ja ne hyväksytettiin luonnonsuojeluviranomaisella eli ELY-keskuksella. Liito-orava on tiukasti suojeltu, joten riskienhallinta keskittyi ensisijaisesti liito-oravan elinolosuhteiden turvaamiseen pidemmällä aikavälillä.” Hurme jatkaa.
Yhteistyöhön osallistuivat Suomen Metsäkeskus, Metsähallitus Metsätalous Oy, Suomen luonnonsuojeluliitto ry, MTK ry, Metsähallitus Luontopalvelut sekä useita alueellisia ELY-keskuksia.
Avoimuus ja yhteisymmärryksen löytäminen eri osapuolien välillä on avainasemassa tämän kaltaisessa hankkeessa. “Toimenpidesuunnitelmien yhteissuunnittelu oli odotetusti haastavaa, sillä osapuolilla oli kohteesta riippuen lähtökohtaisesti erilaisia näkemyksiä metsien käytöstä. Kartoitimme metsänomistajan toiveet ja sisällytimme ne mahdollisimman hyvin toimenpidesuunnitelmiin, joissa liito-oravan elinolosuhteiden säilyminen oli huomioitava suhteessa luonnonsuojelulakiin. Oman haasteensa loi myös ammattisanasto, eli termistön avaaminen yhteisesti ymmärrettäväksi oli tärkeää”, sanoo Hurme.
Poikkeuksellinen yhteissuunnittelu- ja arviointiprosessi
Yhteissuunnittelun ja arvioinnin tuloksena hankekumppanit hyväksyivät onnistuneesti 37 toimenpidesuunnitelmaa eri talousmetsäkohteille Inclusin ohjelmistoa itsenäisesti käyttämällä. Kohteet koostuivat sekä yksityismetsistä (75 %) että valtion monikäyttömetsistä (25 %).
Arvioinnissa osallistujia pyydettiin arvioimaan toimenpidesuunnitelman vaikutukset ja riskit liito-oravan elinympäristön säilymiseen eri näkökulmista, eli käytännössä tulkitsemaan lainsäädännön noudattamista suhteessa metsien käyttöön. Inclus tarjosi erinomaisen alustan pohjatyölle, jonka lisäksi suunnitelmista voitiin tarvittaessa keskustella etäyhteyksin suunnittelutapaamisissa.
Yhteissuunnittelu- ja arviointiprosessista teki poikkeuksellisen se, että toimenpidesuunnitelmien hyväksymisestä ei äänestetty, vaan niitä valmisteltiin yhdessä, kunnes hankekumppanit pääsääntöisesti hyväksyivät suunnitelman. Usein valmistelu edellytti useamman arviointikierroksen, ja lopputulos edellytti pieniä kompromisseja – liito-oravan suojelusta tinkimättä. Esimerkiksi avohakkuusta käytiin paljon keskustelua ja sille pyrittiin etsimään vaihtoehtoja, mutta joillakin kohteilla avohakkuuta voitiin toteuttaa sellaisessa kohdassa, jossa siitä ei ollut liito-oravalle haittaa. Joskus niin sanottu viimeinen sana oli ympäristöviranomaisella eli ely-keskuksella.
“Tavoitteet saavutettiin ja kaikki hankekumppanit pysyivät prosessissa mukana. Näkemyseroista huolimatta onnistuimme edistämään keskusteluyhteyttä, taitoa perustella omia näkemyksiä sekä tahtoa löytää sopiva ratkaisu. Inclus oli tässä todella hyödyllinen, koska sen avulla eriävät näkemykset saatiin rakentavasti yhteen kuvaan dialogin ja yhteisten päätösten pohjaksi.”
Eija Hurme, Metsähallitus Luontopalvelut
Liito-orava-LIFE-hankkeen työ liito-oravan suojelun ja kestävän metsänkäytön edistämiseksi jatkuu. Valtaosa toimenpidesuunnitelmista on edennyt toteutusvaiheeseen, ja niillä liito-oravan asutusta seurataan tulevina vuosina. Toimenpidesuunnitelmia ja niistä kertyneitä kokemuksia hyödynnetään esimerkkeinä hankkeessa tekeillä olevassa koulutusmateriaalissa, joka valmistuu vuonna 2023.
